Olen Y-sukupolven edustaja ja tottunut hyvään. Olen kasvanut yhteiskunnassa, jossa jokaisella on yhtäläinen mahdollisuus opiskella ja kehittyä. Olen saanut nauttia siitä, että kaikkia sukupuolesta riippumatta kannustetaan kouluttautumaan alalle, joka itseä kiinnostaa ja minkä kokee merkityksellisenä. Olen kouluttautunut rinta rinnan toisen sukupuolen edustajien kanssa ajatellen, että miehillä ja naisilla on täysin samanlaiset mahdollisuudet pärjätä myös työelämässä.

Kuitenkin, nykytilastojen valossa kouluaikoina viereisessä pulpetissa istunut poika tulee etenemään minua paremmin työelämässä ja tienaamaan reilusti enemmän. Miksi? Koska hän sattuu olemaan mies.

Kiitettävästä Suomi-neidosta tyydyttävään

”Suomi on melkein kympin tyttö kansainvälisessä tasa-arvovertailussa, mutta yritysten johtotasolla on tasa-arvovääristymä”, kirjoittaa Optio. Viime vuoden 2021 tilastojen mukaan pörssiyhtiöiden johtoryhmien jäsenistä vain 27 % on naisia ja hekin useimmiten tukitoimintojen (esim. viestintä, laki, HR) johtajina. Vain 14 % johtoryhmään yltäneistä naisista oli liiketoimintajohdossa. Pörssiyhtiöiden hallitusjäsenistä 29 % on naisia.

Puoli miljoonaa pienempi tilipussi

Tilastokeskuksen vertailun mukaan naisen euro on noin 84 senttiä, eikä tilanne ole juurikaan kehittynyt 20 vuoteen. Keskipalkkaisen naisen uran aikana palkkaero mieheen verrattuna kertyy jopa puoleen miljoonaan euroon. Tätäkin selitellään sillä, että naiset hakeutuvat matalapalkkaisemmille aloille. Toisaalta on uutisoitu myös selittämättömästä palkkaerosta: samassa työssä ja samalla alalla olevat miehet tienaavat usein naisia enemmän. Joidenkin tilastojen mukaan palkkaero on noin 6.7 % miesten hyväksi. Suomen Ekonomien tekemän kyselyn mukaan jopa 9 %.

Sama vääristymä näkyy myös naisten eläkekertymässä. Eläketurvakeskuksen mukaan naisten keskimääräinen työeläke oli 1 346 euroa kuukaudessa ja miesten 1 945 euroa kuukaudessa. Miesten suuremmat työeläkkeet johtuvat pidemmistä työurista sekä korkeammasta palkkatasosta naisiin verrattuna.

Syyt taustalla

Mikä aiheuttaa sen, että työelämämme ei osaa arvostaa koko työvoimansa osaamista ja kyvykkyyttä? Samaan aikaan tutkimukset korostavat, että johtotason sukupuolitasa-arvolla on suora yhteys parempaan liiketoiminnalliseen tulokseen ja naisia pidetään vähintäänkin yhtä kyvykkäinä, ellei jopa kyvykkäämpinä johtajina.

Mistä palkan ja urakehityksen eriytyminen sitten johtuu?

Selitystä etsiessä kaikki polut tuntuvat lopulta päätyvän yhteiskunnan rakenteeseen: asenneilmapiiriin ja ehkä tiedostamattomiinkin oletuksiin, jotka saattavat ohjailla valintojamme niin ammatinvalinnassa, rekrytoinnissa kuin seuraajasuunnittelussakin. Yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat myös siihen, miten perheet päättävät jakaa perhevapaat.

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomen työmarkkinoissa on vahvaa segregaatiota: Naisilla on taipumus hakeutua opiskelemaan matalapalkkaisempia aloja sekä hakeutua töihin aloille, joissa määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä. Naiset sijoittuvat useammin kunnalliselle sektorille ja naisenemmistöisiin työpaikkoihin, kun taas miehet useammin yksityiselle sektorille ja miesenemmistöisiin työpaikkoihin.

• Toinen tärkeä syy naisten ja miesten ura- ja palkkakehityksen eriytymiselle on perhevapaat. Vanhemmaksi tuleminen on iso muutos elämässä. Jokainen “lapsellinen” ystäväni on kertonut lapsen saannin vaikuttaneen myönteisesti niin elämän arvoihin kuin sisältöönkin. Harva on kuitenkaan ääneen puhunut siitä, miten lapsi vaikuttaa erityisesti kotona lasta hoitavan vanhemman talouteen, urakehitykseen ja eläkekertymään. Eläketurvakeskuksen mukaan naisten palkkakehitys hidastuu selkeästi perheenperustamisiässä. Tilastokeskuksen mukaan perhevapaiden vaikutus talouteen koskettaa lähinnä naisia, koska he edelleen käyttävät Suomessa suurimman osan vapaista. Siksi erityisesti naiset tuntevat nahoissaan taloudelliset vaikutukset: pitkät urakatkot vaikuttavat tutkimusten mukaan niin palkka- ja urakehitykseen, eläkekertymään kuin työelämään integroitumiseenkin.

• TEK:in tutkimuksen mukaan sekä miehillä että naisilla on taipumus arvioida mies naista kyvykkäämmäksi, vaikka paperilla nämä kaksi ihmistä olisivat täysin samalla viivalla. Kyse on tiedostamattomasta kulttuurista, jota on vaikea käsitellä, koska kulttuurin sisällä olevat ihmiset eivät välttämättä itse näe toimintansa ja valintojensa merkitystä.

• Asenneilmapiiri voi vaikuttaa myös siihen, millaisia valintoja naiset itse tekevät uransa aikana ja kuinka paljon he pitävät ääntä omasta osaamisestaan ja halukkuudestaan kehittyä uralla. Jos vieressä on mies, joka osaa pitää ääntä saavutuksistaan, kyvykäskin nainen saattaa jäädä varjoon.

Lue myös artikkelini: Lapsi syntymässä? Nyt on viimeistään aika puhua rahasta parisuhteessa.

Lue myös artikkelini: Nainen - omista oma menestyksesi

Hidasta kehitystä myönteisempään suuntaan

On ollut ilo huomata myönteinen kehitys esimerkiksi politiikan ylimmässä johdossa. Kolmekymppiset naiset ovat löytäneet tiensä politiikan johtotehtäviin ja näyttävät tärkeää esimerkkiä siitä, että äitiys, lasten saaminen ja perhevapaille jääminen ei vaikuta urakehitykseen tai kykyyn olla johtotehtävissä. Toivon, että sama myönteinen kehitys nähtäisiin myös työelämässä. Uskon, että viimeistään kymmenen vuoden päästä tilastot pörssiyhtiöiden johtoryhmä- ja hallitusjäsenistä kertovat täysin uudenlaista tarinaa siitä, miten Suomi on lunastanut edelläkävijän roolin myös työelämän ja johtajuuden tasa-arvossa.

Toivon myös, että elokuussa 2022 voimaan astuva perhevapaauudistus edistää molempien sukupuolten tasapuolisempaa osallistumista perhevapaisiin. Tätä kautta olisi jatkossa normaalimpaa, että myös mies voi yhtä lailla jäädä kotiin perhevapaille ilman, että se aiheuttaisi minkäänlaista hämmästystä. Tasaisempi perhevapaiden jako molempien vanhempien välillä edistäisi naisen asemaa työmarkkinoilla ja tasapainottaisi juuri perhevapaiden negatiivista vaikutusta naisen ura-, palkka, - ja eläkekehitykseen.